Mun synttäreiden vietto alkoi jo lauantaina, kun ihanat ystävät tulivat illalla yllättämään. Olin saanut vihiä jo etukäteen, että jotakin on mahdollisesti tulossa, mutta juhlien - tai illallisen - piti olla yllätys, joten yritin olla mahdollisimman paljon sen oloinen, että olen suunnitellut nukkumaan menoa ihan normaalisti. Ilmeisesti meni läpi. Ystävät saapuivat yhdentoista aikaan illalla. Murat kävi heidät hakemassa, mutta peitetarinana toimi etkot sellaisen Muratin kaverin luona, jonne en olisi missään nimessä ollut muutenkaan menossa mukaan. Ei mitään, kaveri on todella mukava, en vain ole opiskelijabileiden suurin fani. Murat tuli sitten kotiin, kaverit perässä, eikä mun tarvinnut leikkiä yllättänyttä, koska he toi mukanaan itse leivotun jäätävän kokoisena yksisarvisen muotoisen kakun. Olin niin liikuttunut ja yllättynyt, että en osaa edes sanoin kuvailla. Aivan ihania ihmisiä!
Jo pelkkä kakku olisi riittänyt mainiosti, mutta sen lisäksi sain lahjoja (käsilaukun, kauniin hopeakorun ja kakkukuvun) ja kunnon illallisen. Meidän ystäväpiiri on hyvin kansainvälinen ja se näkyi synttärimenussakin, kun pakistanilaiset olivat valmistaneet biryania ja algerialainen börekiä (en muista mikä sano on arabiaksi, mutta se kuulostaa samalta kuin börek ja lopputulostakin on börek). Meillä oli ihan superhauskaa, kun käytiin vertailemaan mitä eläimet sanoo milläkin kielellä. Pöydässä kun oli edustettuna seitsemän eri kieltä: suomi, turkki, venäjä, urdu, arabia, ranska ja englanti. Tiesittekö, että venäläiset koirat sanoo kaf kaf? Tai turkkilaiset lehmät möö? Pienestä asiasta sitä suuren ilon aikaiseksi. Ja tosi aikuismaisia juttuja! Ilta oli aivan ihana ja taisi olla mun ensimmäiset kavereiden järjestemät synttärijuhlat.
Varsinaisen synttäripäivän, eli maanantain, vietin kaksin Muratin kanssa. Töiden jälkeen mentiin intialaiseen Delhi Darbariin syömään itsemme ähkyyn. Chicken pakora alkupalaksi, pääruuaksi Chicken tikka masala ja Beed vindaloo, jälkkäriksi kahvit ja teet sekä turkkilaisia karkkeja. Kyllä, turkulaisessa intialaisessa ravintolassa kahvin, teen ja laskun mukana saatiin turkkilaisia hedelmäkarkkeja! Se ehkä kruunasi koko aterian. Hymy kasvoilla ja maha täynnä sitten kotiin nukkumaan. Toki lahjankin sain, ihanan Versacen Bright Crystal-tuoksun.
Varsin oli onnituneet synttärijuhlat molemmat ja olettaisin, että edessä on vielä ainakin yhden kerran lisää juhlintaa äidin ja muun perheen kanssa. Vanhenemisesta huolimatta olen onnellinen, että minua muistetaan ja juhlitaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti