Hoi!

Pitkästä aikaa. Bloggailu on jäänyt toissijaiseksi viime aikoina, koska olen pääasiassa käynyt kotona vain nukkumassa. Tällä viikolla on kesäloma hevosista, joten heti löytyi aikaa ja intoa taas kirjoitella kuulumisia. Eipä sillä, että hevosten ja töiden lisäksi paljon muuta kuuluisi. Siinäpä syykin hiljaisuudella: en halua, että tästä blogista tulee sellainen, että kirjoitan väkisin vain siksi, että jotain pitää kirjoittaa.

Kesälomaillaan miehen kanssa yhdessä viikko elokuussa ja ollaan suunniteltu matkaa jonnekin. Yllätäen hän ehdotti matkaa Rodokselle. Voin kertoa, että olin kuin päähän lyöty tästä ehdotuksesta, sillä aiemmin viesti Kreikasta on ollut selvä: turkkilaista et saa Kreikkaan kuin väkisin. Pienen ristikuulustelun jälkeen sain sitten selville mistä moinen mielen muutos. Rodoksella on kuulemma paljon Ottomaanien aikaista historiaa, pieni turkkilainen väestö ja muutenkin paljon historiaa ja nähtävää. Sinne siis. Enpä voi valittaa, koska tykkään itsekin katsella paikkoja ja ihmettellä, sen lisäksi saan vielä rantaloman. Olisin kyllä tyytyväinen vaikka Tallinnan reissuun - sellainen palo on päästä hetkeksi pois Suomesta.

Toivottavasti tällä viikolla saisin kirjoitettua myös jatkoa Alanyan reissusta. Paljon jäi edellisessä postauksessa kertomatta. Ja toivottavasti herään tästä hiljaiselosta, sillä bloggaamista on ikävä.